Let's face it

Yves Rocherin muinainen aprikoosikuorinta oli ihan perushyvää, mutta karheaa. Yritin antaa sen miehelleni käyttöön, mutta eihän hän sitä koskaan muistanut vaikka kuorinnan tärkeyden sinänsä ymmärtääkin. Käytin sitten itse pois, vaikka tuoksu olikin jo hieman ylikypsä persikka... Dermosilin Sensitive Shower & Bath oilin näytepussia en kyllä kasvoihini käyttänyt, mutta jostain syystä kuvasin sen tässä yhteydessä. Paksua liimaa, tylsä hajusteettoman tuoksu, en tarvitse tällaista tuotetta.

L'Oréalin Sublime Fresh puhdistusliinat normaalille ja sekaiholle olivat tosi hyviä, uskalsin käyttää silmämeikinkin poistoon ja raikas lopputulos jäi. Hyvä, sateenraikas tuoksu. Ostaisin uudelleenkin ja tämä taisikin olla jo useas paketti.

Meikkijemmoja ihaillessa oli pakko myöntää, ettei joitakin yksilöitä enää voisi pelastaa. Trindin Nail Repair kynnenvahvistaja formaldehydillä ja kynsinauhojen suojeluohjeillaan ei oikein herätä luottamusta. En tule koskaan uskaltamaan sitä käyttää, LivBoxista saatu ja avaamaton, mutta saijonaarasta. Minipurkki Vitalista oli nostalginen, ihana, edullinen ja kauniisti kuvioitu, mutta vihreä mineraaliöljy, joka haisee sille mille haisee. Seriously. En oikeasti tehnyt tällä mitään, ei kosteuttanut mitään kohtaa ihossa. Kaivan tuotteen roskiin ja otan matkavitamiinirasiaksi kuoret.

Mustat metalliholkit ovat Make Up Storen aivan superhyvän ja -näppärän matkakulmasudin osat. Käyttäessä tekstillisestä puolesta saa pidemmän varren, säilyttäessä siitä saa suojatupen, riippuen kummin päin sudin holkkiin työntää. Mutta harjakset olivat päässeet kihartumaan pilalle, eivätkä suoristuneet millään. Ei tällaisia kannata koristeeksikaan säästää...

Malu Wilzin Lifting Concealer oli päässyt paksuuntumaan ja oli liian valoaheijastava makuuni. Samoin Garnierin Roll-on Anti-dark circles oli valoaheijastavaa ja mennyt liian litkuksi ja alkoi vähän "hönkäillä" kirvelyä silmiin. En vaan enää käytä näitä, miksi olen säilönyt niin monia vastaavia?! Olen ihan vihainen itselleni. Miksi hamstraan kaikkea, miten en näe jonkun esineen hyödyttömyyttä???

Keskellä olevat näytteet eivät paljoa sytyttäneet myöskään. Lumene Longwear Blur Foundation 2 Hunajapilvi oli ihan liian tumma, eikä laadustakaan jäänyt mitään mieleen (hyvän muistaisin kyllä!). En siis ostaisi itse. Dr. Hauschka Kosteus voide (noin siinä lukee) oli liian yrttinen ja kiiltoa jättävä, että edes harkitsisin sen hankintaa.

Meikkien joukkotuho jatkuu. Yves Rocherin minihuulipunat Rose Miel ja Framboise Sorbet olivat ihan kivan värisiä, mutta haisivat jo aika kynttilämäisille. Noisette croquante oli niin itselleni epätyypillinen nude, ettei sitäkään tullut koskaan käytettyä. Saman merkin 360 Length Mascara oli ihan ok, mutta tuli tiensä päähän. Onneksi oli vain ilmaiskylkiäinen. Partyliten Forbidden Lips tuubikiillot Perfect Pear ja Fig Fatale olivat aivan liian makeita ja alkoivat muuttaa aromiaan, joten kalliista hinnasta huolimatta niiden oli aika jo mennä. Dermosilin melko uusi "väriä vaihtava" huulikiilto oli vain outo ja lääkemäisen tuoksuinen, eikä tällekään ollut oikeasti käyttöä. Päätinkin lopettaa tuubikiiltojen oston kokonaan.

Enkä kyllä käytä tavallisia applikaattorikiiltojakaan juuri ollenkaan. Tässä hävitin kaikki epäpukevat sävyt ja koostumukseltaan pilaantuneet. Osa oli molempia... Voisin lopettaa näidenkin haalimisen. Siis olen oikeastaan jo lopettanut uusien meikkien oston muutama vuosi sitten, mutta tulokset alkavat näkyä vasta nyt, kun poistumaakin raaskii tehdä. Goodbye Yves Rocherin kirkas kultahileinen (liian teini), Estée Lauderin Pure Color Gloss sävyssä Sparkle 52 Raspberry Pop (liian sininen), Lumene Natural Code Candy Smile Huulikiiltokynä 1 Cotton Candy (ruma sävy), saman merkin huulikiillot 6 Satin Rose, 5 Creamy Melon ja vanha 5 Fresh Pink (jotka kaikki haisivat jo pahalle), Dermosilin Golden Berry (liian tahmea, tiilensävyinen ja jo pahanmakuinen) sekä YR:n Sexy Pulp (liian vaalea ja barbiemainen).

Ah tätä vapautuneisuuden tunnetta! Mites siellä puolella ruutua, ahdistaako oma kosmen paljous vai vieläkö jaksatte innostua jemmoistanne?

"Viimeaikaisia" käsituotteita

Kuten otsikkokin vihjaa, olen jossain loppukesän-loppusyksyn kohdilla menossa käytettyjen tuotteiden raportoinnissa. Kuvien oton jälkeen on myös loppunut uusia ja lisäksi löytynyt sieltä täältä pitkin kämppää aiemmin tyhjentyneitä puteleita (krhm, älkää lukeko tätä blogia järkevien siivousvinkkien toivossa... :D).

Ja heti kärkeen: tervetuloa lukijaksi, ine! Postaustahtini on tällä hetkellä erittäin epäluotettava ja harva, mutta kiva, että kiinnostuit mukaan ja vanhatkin lukijat ovat edelleen kyydissä.

Ylläolevassa kuvassa on hyväksi havaittujen käsisaippuoiden kuoria. Ylhäällä on pieni ilmaisnäytepussi Dermosilin jouluista vaaleanruskeaa Keittiösaippuaa Ginger-joulupakkauksesta. Se oli ihan kivan paksua Dermo-laatua. Tuoksu ei ollut piparinen, glöginen, inkiväärinen tai erityisen makeakaan, mutta pehmeän mausteinen. Hitusen Yves Rocherin Tradition de Hammam-suihkuöljyn ja vartalokuorinnan tyyppinen tuoksu. Myös alesivuilta 1,20 €:lla ostamani oranssi Oriflame Christmas Surprises-palasaippua on kivan mieto maustetuoksuinen. Paketissa lukee "Spiced Oranges", mutta haistan siinä vain pehmeän perussaippuan ja miedon neilikan, en ollenkaan mitään sitruksista. Mukiinmenevä, mutta harmillisesti kuivattava tuote.

Merensininen Avon Senses Waterfall-nestesaippua olikin sitten kiva ensikosketus kyseiseen merkkiin. Saippua oli raikasta, pehmeän limettistä (pullossa luvataan lemon, lime & ginger, joista varmaan tuo inkivääri tuo sen kivan pehmeyden sitruksiin) ja paksuhkoa koostumukseltaan. Kuivattavuus ei ollut muistaakseni kovin paha. Läpinäkyvä pakkaus oli kerrankin mieleeni: saippuan määrää oli helppo tarkkailla ja pumppu toimi koko pullollisen ajan ja tyhjensi kaiken, sillä letku ulottui käytännössä pohjaan asti. Sain purkin ilmaiseksi kaveriltani, jonka äiti myy näitä. Hintaa en siis tiedä.

Ylläolevissa pulloissa on ollut Grace Cole Fruit Works Watermelon & Pink Grapefruit Hand Washia (vas.) sekä Dermosil Hand Soap Pomegranatea (oik.). Grace Cole oli kivaa pinkkiä ja perushedelmäherkkuista, mutta melko massaan hukkuvaa. Sen ja hankalan ison puolen litran pullon takia en aio enää näitä ostaa. Kirkkaanpunaisen Strawberry & Kiwin annoinkin siksi lahjassa pois ja violetin Passionfruit & Guavan pyrin myös antamaan jos sopiva tilaisuus tulee. (Kauniit käsisaippuat ovat hyviä, poiskulutettavia tuliaisia esim. kahvia juomattomille tutuille kahvipaketin asemesta.)

Dermon joulusetissä 2012 tullut Pomegranate oli paksua, upean rubiininpunaista ja ihanan, tuoreen granaattiomenan tuoksuista. Sitä ostaisin lisää, jos se olisi mahdollista. Kauniitahan nuo kummatkin pullot on, ja siksi olenkin uudelleentäyttänyt ne ylimmän kuvan pussipakkauksen Dermosil Designs Käsisaippua Sinisellä. Sitä ei valitettavasti enää myydä tuossa näppärässä muodossa, nyyh... Tuoksu nimittäin olisi myös ihan kiva raikas ja hedelmäinen arkikäyttöön sopiva. 300 ml:n kartiopullossa sitä vielä saa hintaan 4,70 €, mutta kartiopullot ovat mielestäni liian hintavia ja vaikeasti puristettavia lapsiperheen käyttöön.

Käsivoiteita on kulunut kesän aikana pari ja sittemmin varmaan 5-10... Mutta kuvasta: liila Dermosil Mustaherukkakäsivoide oli rasittava, Partylite Pikamanikyyri oli alkuun hyvä, Dermon Punainen Appelsiinikäsivoide oli ok ja LUSH:in Tiny Hands-pala ihan ok.

Mustaherukkakäsivoide oli ohutta, mutta hiukan lähmäisen ja kiiltävän jäljen jättävää. Kosteusteho oli melko vähäinen ja kesäaikaan sopiva. Tuoksu oli aluksi hyvä ja aidon mustaherukan lehden hajuinen, mutta 325 ml:n pumpun loppua kohden muuttui inhottavan kemikaaliseksi, raaka-ainetuoksuiseksi. Vastoin tapojani en tod. leikannut purkkia auki. Pikkutuubin lahjasettikäsivoide oli koostumukseltaan melko samantapaista, ellei vieläkin ohuempaa, ja tuoksu tuttu ja jo minulle hieman tylsäksi käynyt veriappelsiini. Tuotetta ei saa ostettua tällä hetkellä, mikä ei harmita minua ainakaan.

Partylite-kynttiläkutsuilta 2010 hommaamani, sittemmin lopetettu Pikamanikyyri oli arjen ihanuustuotteeni, jota jemmasin ja säästelin tän 3 vuotta keittiön lavuaarin reunalla. (Mikä on muutensinänsä ihan äärimmäisen hyvä sijoituspaikka käsikuorinnalle! Sitä tulee oikeasti käytettyä arjen luksuksena esim. kun saa ruoan uuniin ja astianpesukoneen käyntiin ja haluaa huokaista hetken.) Ei olisi pitänyt jemmata liikaa... :'( Tuote oli siis kosteuttavan kalvon jättävä sokerikuorinta käsille. Luvatun 24 kk avattunaoloajan jälkeen mukavan sitruksinen tuoksu hävisi ja kuorivat rakeet liukenivat tuotepohjaan. Tuotetta jäi 113 g purkkiin varmaan 60 % jäljelle ja kyllä sapettaa heittää jämät roskiin. Tuotepohja on niin vaseliinimainen ja liukas ja se kertyy liikaa käytettynä rumasti ihon pintaan, etten keksi tälle mitään hyötykäyttöä ja heitän poikkeuksellisesti tuotteen pois.

Kuvan epämääräisessä ruttumuovissa ollut LUSH:in armyvihreä käsivoidepala on minulla vieläkin yöpöydällä pakasterasiassa ja loppuu pian. Se tuntuu käsien välissä hieroessa kylmältä (vrt. 90-luvulla myytyjen jääsuklaakonvehtien imeksimisen suussa aiheuttama tunne!). Kova pala nesteytyy öljyksi ja jättää kädet tosi tahmeiksi ja kiiltäviksi. Suosittelen tuotetta siksi lähinnä yökäyttöön. Toisaalta kosteutustehot eivät ole ihan öljyisien paksujen voiden luokkaa. Myös vitalismainen, voimakas tuoksu voi ärsyttää unta hakiessa. Sain tuotteen ilmaiseksi siskoni hylkäämänä, joten tuotteen miinuspuolet eivät harmita, mutta itse en tuotetta ostaisi.