Kerrankin tuntuu, että kesälläkin tarvitsee rasvata kroppaa. Ehkä vanhemmiten näin käy tai uiminen ja aurinkorasvat kuivattaa. Sain siis jo tyhjenemään YA Naturae vartalovoiteen matkakoon. Tämä oli kivan nopea imeytymään ja vaniljainen tuoksu oli hyvä. Hieman tästäkin toki huomaa, että on kyse edullisesta luonnonkosmetiikasta. Tuntuma on vähän öljyisempi ja tuoksu vähän tunkkaisempi kuin peruskosmessa.
Mossa Vitamin Cocktail Facial oilin käytin aikanaan n. puoleen väliin kasvoille ja nyt sitten loput säärille. Vaikka sekaihoni on usein pintakuiva, jotenkin tämä oli kuitenkin liian tuhti ja rasvoittava mulle kasvoseerumiksi edes silloin aikanaan syksyllä ja talvella. Vartalolle puolestaan todella ihana ja nopeasti imeytyvä öljyksi. Tuoksu tässä on aika voimakas ja hyvä, kirpeän sitruksinen, eikä niinkään pullossa mainittujen tyrnin ja vadelman tyyppinen.
Loput onkin sitten käsisaiputta. Jukoliste, että sitä kuluukin varsinkin nyt kun osa perheestä on koko ajan kotona lomalla. Dermosilin Wildflower-tuotteet on jo aikaa loppuneet nettikaupasta, mutta ei sureta. Hieman tympeä tämä marjatuoksu oli näytteen perusteella myös käsisaippuatuotepohjassa.
Yves Rocherilta käytimme ensin kookoskäsisaippuan, joka oli sen heidän perinteisen 90-luvun hiukan pölyisentunkkaisen mutta mehevän kookoksinen. Siitä otin sitten pumpun tähän passion-inkivääri-suihkugeeliin. Hyvin sopi sama pumppu, vaikka käsisaippuat on heillä 190 ml ja suihkarit 200 ml ja pullot näyttää vierekkäin vähän eri kokoisilta. Tästä saippuasta en tykännyt, pistävän ylikypsän ananaksen hajuinen. Onneksi tyttäreni halusikin toisen jemmapullon itselleen suihkugeeliksi. YR:n suihkarit ovat oikeastikin jollain lailla erilaisia kuin käsisaippuaksi nimetyt, vaahtoavat enemmän ja ovat kuivattavampia.
Siitäkin huolimatta käyttelen nämä monet YR-tilaajalahjasuihkarit käsisaippuana. Kuvan helmiäiskoostumuksinen tapaus ei niinkään kuivata. Tämä magnolia & valkoinen tee on niin kukkaisaa ja hajuvetistä, etten jaksaisi sitä suihkusaippuana pitkään. Käsisaippuanakin aromin tietenkin haistaa, mutta yleensä pesuhetki on kiireisempi, jolloin en ole niin ronkeli. Suihku sen sijaan on omaa aikaa, jota ei saa pilata mikään! (Itikat tosin meinasivat sen tehdä, rintamamiestalon kellaripesuhuoneessa niitä oli pari viikkoa sitten satoja ja niiden äänikin kuului heti huoneeseen astuessa kovana huminana. Mies sitten jesaroi verkkoa horminreikiin, mikä auttoi. Mikään sisustuslehtikelpoinen tämä ratkaisu ei kyllä ole! ;D)
Viimeisenä (ei voi sanoa sokerina pohjalla) Dermosilin Keittiösaippua. Pesuteho ja huuhtoutuvuushan tässä on hyvät, ei sillä, mutta tuoksu on parempi Salvia-versiossa. Salvia on vahvan yrttinen ja raikas, tämä nuukuuksissaan tilattu perusversio semmoinen etäisen sitruksinen, mutta tiskivetisellä, harmaalla, metallisella tavalla. Mulle siis oikeasti tulee tän hajusta mieleen sellainen Lemon Fairyllä suoritetun ison käsitiskin viimeinen, haaleaksi ja piimälaseista harmaaksi mennyt köntsäinen vesi.
Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa :D Onneksi tämä kesä on muuten alkanut vähän enemmän glamourin merkeissä, mutta ne purkit ei ole tyhjiä vielä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti