sunnuntai 13. syyskuuta 2020

Loppukesän loppuneita

 



Vihdoin viimein kalusto on kunnossa ja pääsen bloggaamaan helposti. Hommasin nimittäin vihdoin vuosien harkinnan jälkeen itselleni varsinaisen tietokoneen ja tabletilla räplääminen ja mieheni kotitoimistossa sniikkaaminen saavat nyt jäädä. Mutta asiaan. Käyttelin parit jalkakylpytabut kesällä. Nurmen mandariininen versio oli hieman öljyistä ja hankalasti liukenevaa, The Body Shopin Green tea taas fizz-tyyppinen. Kumpikaan ei tuoksunut nimensä mukaiselta kasvilta tai edes ylipäätään hyvältä: Nurme tunkkaiselta ja TBS turhan vahvalta ja WC-raikastinmaiselta.




Jostakin kaupanpäälliseksi saamani (?) Helein Anti-age ihovitamiinitabletti ei tehnyt mitään näkyviä tuloksia minkään ihovaivan suhteen. Minulla oli purkin kestoaikana lievää hormoninäppyisyyttä ja merkittävää pintakuivuutta. Lunette Lempipesuneste on ihanaa eukalyptuksista kuukuppiainetta. Tämä oli kuitenkin jo ennen raskautta hommattu (siis n. 2016, hups) ja ehkä tällaiselle tuotteelle hiukan nopeampi vaihtuvuus olisi hyvä. Ostan siis jatkossa hajustamattomia hapanpesuaineita, joita muutkin käyttävät, niin ne tulee uusittua säännöllisesti. 

Lapset käyttivät ihan onnessaan kylpyvaahtona 750 ml pönän Palmoliven sikasaippuaa. Tämän tuoksu oli kuitenkin mielestäni aika epä-kids, ihan sen heidän oliivisaippuansa hajuinen. Pullon muotoilu oli epäonnistunut, sillä pumppu oli suhteessa jyhkeämpi kuin ohutmuovinen, pienipohjainen ja kevyt pullo. Aina pumpatessa pullo kaatuili ja saippuaa joko ei tullut tai sekin lenteli minne sattuu. Nyttemmin heillä onkin perussaippuana tämä Lactoline, halpaa ja hyvää ja monikäyttöistä. (Tosin tämän pH 4,5 joten ihan kuukuppihommiin en käyttäsi vaan Lactacydiä pH:lla 3,5.)




La Nature on ainakin paikallisen kosmetologini myymä hieman ekologisempana itseään tituleeraava merkki. En kyllä tykännyt tästäkään heidän tuotteestaan, tuoksu ei ollut minttu-rosmariini vaan Old Spice-partavesi. Yllättäen samaan puistatuskategoriaan meni myös legendaarisen Yves Rocher Monoï de Tahitin kesäuutuus kuorintaöljy. Tämä oli sen sarjan ainakin ennen myydyn Vahines-edt:n kanssa samaa ylikypsää ja eltaantunutta vivahdetta eikä suihkusampoon tavoin raikasta. YR Sel D'Azur-hajuvesinäytteen puolestaan käytti ilolla, ihan kiva sitruksisen merivesinen kesäkokeilu. Paketin mukaan nuotit olivat greippi ja seetripuu.




Jälleen tyhjeni vakkarisuosikkini YR vadelmahuuhteluetikka hiuksille. Tämä on niin koukuttavan tuoksuinen, aito ja kirpsakka! Tätä jäi jemmaankin vielä useampi pullo. Turhaan tätä hieman säästelen, koska nähtävästi hassaan silmää räpäyttämättä kerta toisensa jälkeen 7,90-19,90 € näihin 150 ml pulloihin eli tätä on vaan pakko saada :D

Cattecon (ent. Carita Cosmetiikka) Valkosavi-shampoopala oli karvas pettymys. Tämän piti olla sekä kuiville hiuksille sopiva että päänahkaa puhdistava. Siis täydellinen kombo tarpeisiini. Valitettavasti tämä vaan kimppuunnutti hiukseni rasvaisiksi eikä ominaisuus poistunut koko palan keston aikana, vaikka rasiassa sanottiin mahdollisen tällaisen rajoittuvan muutamaan käyttökertaan. Merkillä on kuitenkin näiden öljypohjaisten lisäksi myös tensidipohjaisia, pesevämpiä paloja, joista ainakin yhtä olen menestyksekkäästi muistaakseni kokeillut. Aion siis jatkossakin tukea paikallista pienyrittäjää, joka tätä merkkiä jälleenmyy, vaikka juuri tämä tuote jääkin jatkossa hyllyyn. Tuoksu oli savisen multamainen ja miellyttävä, liekö sisältämiensä saven ja oluen summana.




Hemmotteluhoidot ovat edelleen olleet säännöllisessä käytössä ja niitä tyhjenikin kesällä kiitettävästi. YR aprikoosikuorinta ei ollut uudistuksesta huolimatta juurikaan paremmaksi muuttunut. Tämä oli edelleen harva- ja isorakeista voidemaisessa pohjassa olevaa ja ainoastaan tuoksu oli päivittynyt ylikypsästä persikasta enemmän saippuaiseen suuntaan. Tehoton, ei jatkoon nyt kun olen mikrokuorintojen makuun päässyt. Käytinkin loput kropalle ja lahjoitin varatuubin tyttärelle.

Myös Dermosil-outletista ostettu Summer rain-kausikasvonaamio oli haalea tuttavuus. Isoin turn-off oli kurkku-yrttinen tuoksu. Voidemaisuus ja samanaikainen viilentävyys olivat kesällä yllättävän kiva yhdistelmä. Yllättäen kivoin kasvohoitotuote oli kuitenkin Tokmannin merkitön, tai "produced by Ronald A/S"-merkkinen sy-naamiolappu. Käytimme äitini ja tyttäreni kanssa mökillä tämän paketin ja ostin lisääkin kotiin.




Dermosilin ripsiväristä ei tällä kertaa ollut oikein säväyttämään, mielikuva on, että joskus aiemminkin on tullut samankaltaisia viboja. Mascara oli kyllä kosteudenpitävä ja lähti helposti vedellä, mutta jälki oli märkää ja latteaa. Tykkäämäni kapeahko kumiharjakaan ei pelastanut. Myös L'Oréalin Brow Artist Plumper sävyssä Transparent oli ihan tavis. Pieni ja kärkeen kapeneva perusharja oli hyvä, pito keskinkertainen. Plussaa läpinäkymättömästä tuubista, niin ei värjääntyminen ruvennut ällöttämään niin paljoa.

Dermosilin sävyllinen kulmageeli ja liquid lipstick lähtivät kertakokeilun jälkeen tyttären unibrow-drag queen-tyylisiin meikkileikkeihin. Kulmageeli oli käytännössä mustanruskeaa ja True love-sävyinen huulipuna hurjaa tummaa vadelmakorallia. Kasvojen pikkutuotteiden helmi oli Vichy Aqualia Thermal Rehydrating cream Light normaalille iholle. Voide ei ollut liian hoitava eikä kevyt ja tuoksu oli Niveaakin niveamaisemmin tuttuun turvallisuudentuntuun kietaiseva. Tämä 15 ml mini oli ilmaisnäyte, mutta voisin ostaa tätä joskus lisääkin ja kiinnostus tutustua merkkiin enemmän heräsi kyllä voimakkaasti.




Kasvopuolelta loppui myös Yves Rocher Pure Calmille Cleansing Micellar oil-ykkösvaiheputsari. Oikein kelpo ja toimiva sekä kukkaroystävällinen. Yleensä taitaa pyöriä vajaassa kympissä hinnaltaan. Miedon mantelinen, ehkä kamomillainenkin tuoksu, jota ei tosiaan paljon edes pane merkille. Lirua, mutta siksi myös helposti levittyvää. Joskin tätä hassautuu hukkaan enemmän kuin nyt korkkaamaani kiinteää puhdistusvoita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti