tiistai 3. tammikuuta 2017

Kaikki meikkini: käyttösilmämeikit


Lyhyestä virsi kaunis, mitä tulee päivittäiseen silmämeikkiini. Kulmat, ripset ja jos kerkeen ja viitsin niin silmämeikinpohjustajaa ja kulmaluulle vaaleaa luomiväriä. Tuossapa koko reperuaari, josta kulmapalettikin joutaisi oikeastaan pois kun en ole arkena ainakaan pariin kuukauteen koskenutkaan siihen. Silmämeikinpohjustajan levitän jo meikkipohjan yhteydessä, kuten kerroin aiemmassa kasvomeikkipostauksessa, joten sitä ei siksi näy tässä.

Lumenen ikivanha (siis puhutaan 5-10 vuodesta ja tämä saattaa jopa olla toinen samanlainen lajiaan...) Arctic Duet luomiväriduo sävyssä 18 Hiekan pehmeys on aivan ihana luonnolliseen ihonsävyyni sopiva vaalea korostussävy. Siinä oli alunperin erilliset shimmerinen kermanvaalea ja matta neutraali vaaleanruskea, mutta ne ovat jo pari vuotta olleet tuhannen päreinä ja keskenään iloisesti sekoittuneena murumuussina tuolla pitkin rasiaa. Silti edelleen otan tämän reissuihinkin ym. mukaan, kansi pysyy edelleen napakasti kiinni ja kaikki muut korostuspuuterini ja -luomivärini ovat joko liian kevyesti hohtavia tai liian kylmän valkoisia näyttääkseen minulla hyvältä. Äskettäin hommaamani Dermosilin baked nudeluomiväri saattaisi voida korvata tämän jatkossa.

Triopaletti on Make Up Storen Tri-Brow - mukavan neutraalisävyinen puuterimainen sivellinlevitettävä ja omaan värimaailmaan helposti tuunattava kulmatuote. Olen käyttänyt keskimmäisen taupen isoimmalle kuopalle, vaaleaa jonkin verran ihan luomivärinäkin ja mustanruskeaa on kulunut ihan säälittävän vähän kulmien häntäpäihin ja eyelineriksi. Harmi, ettei tähän saa noita kolmanneksia irrallaan refillinä. Tästä on ainakin kansi jossain vaiheessa uudistunut läpinäkyväksi ja ilmestynyt lisäksi samannimisenä kolmen nelikulmaisen napin triona, josta yksi loota on vahaa ja tumma puuterisävy on poistettu. En tiedä, tuleeko pyöreää puuteritrioa enää myyntiin, ainakin Sokokselta se on "tilapäisesti loppu".

Tällä hetkellä useimmiten vetäisen kulmat vaan melko voimakkaiksi siipimäisiksi tuolla kynännysällä, joka on Dermosilin jo erilaiseksi uudistunut Kulmakynä Dark, harjaan ne kynän omalla harjalla, putsaan harjan paperiin ja levitän Rimmelin Brow This Way-geeliä niihin sävyssä 004 Clear. Geelin saa pidettyä suht salonkikelpoisen näköisenä, kun harjan pyyhkii siitäkin käytön jälkeen paperiin. Se tietysti sitten kuluukin nopeasti, mutta eipä minua se paljon tämmöisessä 7 € tuotteessa pakasta. Mielestäni makuasia, joutuuko geelin heittämään pian pois tyhjenemisen vai kuvottavaksi menneen kunnon takia.



Lopuksi taivutan pelkät yläripset ja laitan vain niihin reilusti mustaa ripsiväriä. Itse asiassa vaihdoin kuvan ottamisen jälkeen jo sekä taivuttimet että mascaran. Tuosta vanhasta Amy-taivuttajasta tarinoin jo viime tyhjien purkkien jutussani. Maybellinen Lash Sensational-ripsiväri oli anopin lentokonetarjoustuliainen ja valitettavasti minulle aivan epäsopiva tuote, vaikka joistakin se on markettiripsarien kuningatar.

Minä en ensinnäkään pysty noista suippopäisistä harjoista pitämään kunnolla kiinni ja sotkin löysän pito-otteenkin takia jo joka kerta luomeni ihan totaalisesti. Harja itse vielä sattuu olemaan ihmeellinen toiselta puolelta lähes kalju ja toiselta vaihtelevapituisia piikkejä sisältävä (ks. edell. linkki), minkä käyttö ei muutamassa kuukaudessakaan mennyt millään aivoihini/lihaksiini asti perille. Yritin aina laittaa ensin kaljulla puolella intensiivisyyttä ripsentyveen ja sitten erotella pitkillä piikeillä ripsien pituuksia. Joskus tämä onnistui ihan ok näyttävästi, mutta aika usein vain värjäsi ripset paksusti kuin mikä tahansa halpa volyymiripsari. Lisäksi tämä alkoi varsinkin loppua kohden tehdä jo niin tuhtia puuroa ripsiin, että ne näyttivät vain lyhenevän ja paksunevan, joten myönsin, etten kestä tuota tuotetta enää hetkeäkään. Muutenkin olen enemmän pidentävien ripsivärien ystävä.

Nyt onkin sitten piiiiitkästä aikaa lähtenyt kierrokseen vedenkestävä ripsiväri, joka ihme kyllä piti ripset erittäin kaarevina koko päivän (vasta tänään tosiaan korkattu). Ehkä pitää seurailla pidemmällä aikavälillä, oliko se vain joku sattuma, vai pitääkö minun alkaa uskoa lopulta se, mitä "kaikki" meikkigurut sanoo, eli että wp pitää taivutukset yksinkertaisesti paremmin kuin vesiliukoinen. Harmi, että siinä sattuu täysin asiaa etukäteen tietämättäni olemaan hyvin samantapainen harja kuin tuossa Lash Sensationalissa... :D Oli hieman eksoottista aamukiireessä poistella sotkuja luomista, kun ne eivät ihan pelkällä märällä vanupuikolla liikahtaneetkaan mihinkään...

lauantai 31. joulukuuta 2016

Ihonhoitohylsyjä


Etsiskelin taannoin sivellinshampoota myös The Body Shopista. Heillä ei ollut, mutta myyjä kertoi käyttävänsä tätä teepuuputsaria myös meikkivälineilleen ja antoi näytteenkin, että voisin minäkin siihen kokeilla. Juu en ajatellut 14 € pulloa vahvaa alkoputsaria ostella siveltimille, joten kokeilin sitten pitkästä aikaa itselleni. Tämä oli juuri niin vahvan yrttistä ja kuivattavaa kuin muistinkin, kestin sen 10 pesukertaa, jotka pussista riitti, mutta en osta omaa pulloa.


Ahavan 50 % alesta löytynyt 30,90 € normaalihinnaltaan ollut Time to Clear All in one toning cleanser oli ihan ok meikinpoistoaine. En nyt allekirjoittaisi tuota, että ajaa samalla myös kasvoputsarin ja kasvoveden asian, mutta hyvä ykkösputsari vanulapun kanssa pyyhkimiseen. Jätti raikkaan pinnan sekaiholleni moneen muuhun puhdistusmaitoon verrattuna, mutta jouduin kyllä vielä ehdottomasti pesemään ihon geeliputsarilla ja laittamaan erillistä kasvovettä tämän jälkeen, että lieväkin lähmä häviää. Kätevä pumppupullo, mutta en tod. maksaisi kolmeakymppiä tästä(kään).


Naamiovarastojakin olisi syytä tyhjennellä etenkin näiden saldoon kirjaamattomien pussukoiden osalta. Oriflamen Pure skin-finnisarjan Purifying Mask oli yllättäen ihan kiva jopa saunassa käyttäessäni. Sininen ohut naamio viilensi hetken aikaa kivasti eikä kirvellyt, vaikka mentolinen tietty olikin. Miehisen merellinen hajuste, varmaan motivoimaan teinipoikia ihonhoitoon. Saman pussiduon kuorinnan olin käyttänyt jo erikseen, mutta toimi vieraankin kuorinnan jälkeen käytettynä. En osta lisää.

Freemanin Facial Anti-Stress Mask Dead sea minerals oli pettymys. Ihanan ärtsy turkoosi väri oli upea, tuoksukin hyvällä tavalla hieman poikkeava, lakritsinen ja merellinen. Kuivatti kuitenkin niin perinteisen järkyttävän savimaisesti, että en tilannut isoa tuubia Sunrise Cosmeticsin houkuttelevasta 10 € tilaukset ilman postikuluja-tarjouksesta. (Jotain muuta kyllä tarttui parinkin eri tilauksen verran mukaan...)


Myös silmien alue on saanut naamiointia osakseen viime aikoina. Dermosilin edesmenneet ja päiväysvanhat For Faces Refreshing Eye Pads-laput ovat edelleen suosikkini ever. Geelimäiset ja ihan oikeaa juonteensilottumisena näkyvää kosteutusta antavat.

Phytomerin alehaalinta Smoothing and reviving eye mask oli eltaantunut ihan saven hajuiseksi sitten viime kontaktin, joten heipparallaa. Harmi, sillä tämä voidemainen silmänympärysnaamio oli riittoisa ja itse asiassa siksi kilpailukykyisen hintainenkin verrattuna noihin lappusiin ja kostealla vanulapulla poistettava naamio antoi ihan samantyyppistä hyvää raikasta hemmottelutulosta kuin lappunaamiotkin. Tällaisia ei monilta merkeiltä saa.


Tulipahan käyteltyä tuokin Dermosil Primo Dekolteeseerumi. Oli ihan hyvä, kosteuttava, ohuehko voide kätevässä pumpussa. Käytin kaulalle ja dekolteelle hyvällä menestyksellä, muttei mitenkään erikoinen tai mieleenjäävä tuote. Mukavan raikas, kasvimainen tuoksu. Poistunut tuote, mutten ostaisi lisää vaikka voisinkin.

Tuon Cliniquen Pore Refining Solutions correcting serumin käytin mielestäni vuosia sitten jo pois, mutta jostain sekin nyt pölähti ilmoille taas (tyhjänä siis) enkä postaustakaan siitä löytänyt. Mielikuva on, ettei tämäkään tehnyt huokosten koolle mitään. Kipakka viinanhaju, en tykkää Cliniquen hajusteettomuuden takia usein erottuvista raaka-ainehajuista tässäkään tuotteessa. Vähän sain pumpunletkulla otettua pohjasta tuotetta kokeiluun kämmensyrjään, levittyi mukavan lipsakasti, kuten selektiiviset kasvotuotteet tapaavat tehdä, mutta ei muuta sanottavaa. En ole ostanut uudelleen.


Nämä Clarinsin uudet Booster-näytteet oranssissa Energy-versiossa sain kun taannoin ostin kosmetologiltani täysikokoisen vihreän Detox-version. Hän korosti, että minun tulisi käyttää Detoxia sekaiholleni ja se sopisi parhaiten, mutta näistä kahdesta väitän Energyn sopivan minulle paremmin ja harmittaa nyt, etten pyytänyt toisen oranssin näytteen tilalle sinistä Repair-versiota. Nämä Energyt antoivat alla esittelemälleni teepuuvoiteelle sopivaa lisälevittyvyyttä ja ehkä jopa hiukan sitä heleyttäkin, mutta toistaiseksi vihreä ei ole antanut kuin sitä notkeutta tän hetkiselle njääh-voiteelle. Öljyn näköistä, tuoksutonta nestettä.

Nyt asiaa tarkemmin tutkittuani Detoxia suositellaan savun, juhlimisen ja ilmansaasteiden rasittamalle iholle, Energyä taas valvoneille, kiireisille, aikaerorasittuneille, laihtuneille ja uupuneille vanhemmille. Repairia suositellaan äärisääolosuhteisiin, palaneelle iholle ja klooriveden rasittamalle iholle. Noista tilanteista itse asiassa olen vähiten Detoxin tarpeinen, mutta kai sillä kosmetologillakin joku peruste mielipiteelleen on, kävinhän aikanaan useamman vuoden säännöllisessä ihon timanttihionnassa hänellä. Olen aina lisännyt Booster-tippani juuri voiteeseen, pitäisi eksperimentoida myös naamion ja meikkivoiteen lisänä, sillä niitäkin Clarins itse näköjään ehdottaa.


Kokeilinpa Dermosilinkin uusia Faces-voiteita kaikissa kolmessa vahvuudessa: Light, Medium ja Rich. Nämä ovat siis värittömiä 24 h voiteita, ja vahvuudet viittavat kosteutustehoon eikä värisävyyn. Ihme kyllä en huomannut sekaihollani näissä eroa... Eräskin aamu laitoin toiselle puolelle kasvoja Lightia ja toiselle Richiä, mutta meikki levittyi ja pysyi ihan samanlaisesti. Levittäessä näiden keveyden tai hoitavuuden erot kyllä tuntui, mutta tosiaan ne kaikki sopivat minulle. Tuoksuissa ei suurta eroa ollut, kaikissa on Dermon edesmeneiden Hyal X3-tuotteiden ja Vitamin E seerumin tyylinen metallinen tuoksu. Tilasin/ otin bonustuotteeksi sittemmin kaikki versiot näistä täysikokoisina, katsotaan, erottuvatko aikanaan pidemmässä käytössä toisistaan enemmän.


Nämä kaksi apteekin matkapakkauksesta (siskoltani?) saamaani jemmapyörijää sain onneksi hävitettyä nyt. En tykännyt oikein kummastakaan, mutta yllättäen tuosta Crème Nutritivesta enemmän ja ohuemmasta suojakertoimellisesta päivävoiteesta vähemmän. Molemmat käytin kyllä yövoiteena ja kosteuttivat ok, mutta suojakertoimellinen hajahti levityksen alkuvaiheessa hetken oksennukselle. En usko että oli pelkkää vanhentuneisuutta, kun koostumus ja tuoksukin muuten oli kunnossa, olen huomannut samaa hajahdusta joskus muissakin aurinkovoiteissa. Kumpikin 4,5 ml tuubi antoi à pari viikkoa yövoidetta.

Avasin saman sarjan Eye Contour creaminkin 3 ml näytetuubin samaan syssyyn, mutta täytyi myöntää sen olevan itselleni hieman liian tuhti ja turvottava. Mieheni sattui juuri samoihin aikoihin pyytämään minua tuomaan kaupasta itselleen uuden sy-voiteen, joten sain annettua sen hänelle. Hän kun on jo 40+, joten saattaisi olla oikeastikin kohderyhmää. Minusta tuote ei ole näkynyt hänellä mitenkään turvotuksena silmissä, eikä ole valittanut. Hän herkästi kyllä sanoo suoraan, jos jotakin "ei tarvii tuoda enää" :D


Oriflamen Love Nature Face Lotion Purifying tea treen sain viime jouluna työkaveriltani, jonka ystävä välittää Oriflamea. Tämä oli tosiaan ihan rasvaisen ihon tuote, ei kosteuttanut minun sekaihoani tarpeeksi varsinkaan yökäytössä. Voiteessa oli INCI:n alkupäässä kaoliinia eli savea (!) jo ennen silareita, joten ei ihmekään, että levittyi nahkeasti kuin olisi sadetakkia silitellyt. Tälle voiteelle Clarinsin Energy-boosteri antoi kivasti parempaa käyttötuntua, toki tämä nyt päivävoiteena meni ok:sti muutenkin, varsinkin kun sattui se ACO:n hoitavampi sävyvoide meikkipohjaksi samaan aikaan. Teepuukin oli tässä tuotteessa The Body Shopin ja muiden aitoa yrttisyyttä siedettävämpi, mutta enpä ostaisi itse lisää tätäkään sarjaa. Holvasin surutta hiusrajasta rinnuksiin asti, nopeasti tyhjeni 50 ml.


Ekaa kertaa vuosiin tyhjeni eikä vaan eltaantunut purkkiinsa myöskin yksi huulivoide. Kaivelin ihan vanupuikoilla sen kuopankin tyhjäksi. Yves Rocherin pehmeän kermaisen tuoksuinen sheapuikko oli kiva ja halpa, mutten ostaisi lisääkään, kun niin ihmeelliset tehot ei kuitenkaan olleet. Ei tehnyt kuorta tai aiheuttanut halpahuulirasvoille tyypillistä kuorettumis-repimis-lisäämis-riippuvuutta, mutta aika heikkotehoinen silti. Vielä muutama näitä Yvesejä tahkottavana läpi, sitten saa jo vaihtelua!

Muutamia vartalojuttuja


Tämä viimein loppunut Dermosil Primo Chocolate body oil oli kyllä ihanaa. Kosmeharrastukselleni hieman toisinaan tuhahteleva miehenikin jopa kyseli, että onko täällä jotain hyvää syötävää lähistöllä, kun tätä oli käytetty huoneessa :D Kaakaon tuoksuinen kaksifaasinen (ruskea ja kirkas kerros) öljy hoiti ihoa kevyesti, ei kuitenkaan ollut semmoinen kätevä kuivaöljy, jota olisi uskaltanut suihkia pitkin poikin vaan piti levitellä käden kautta. Faaseja oli myös keskenään eri verran, joten niiden tarkkailu oli hieman rasittavaa puuhaa. Muuten oikein toimiva ja ihana. Tämäkin jälleen kultaiselta vuodelta 2012, joten ehkä joutikin jo tyhjetä. (Ja btw: ennustin tässä hiljattain tän Primo-sarjan kohtalon, nyt uudessa kuvastossa loputkin Primot on siirretty Faces-linjan alle!)


Yves Rocher 3 Detoxifying teas Exfoliating Foam Cleanser oli tarkoitettu ihan päivittäiseen kasvojenpesuun, mutta oli siihen aivan liian raapiva isoine aprikoosinkivirouheineen. Ei myöskään vaahdonnut, en kokenut kookosöljyistä tuotepohjaa ollenkaan puhdistavaksi. Käytin lopulta tämän (kuten muistelen käyttäneeni yhden purtilon jo aiemminkin, mutten löytänyt postausta) vartalokuorinnaksi, jollaisena hupenikin parilla käyttökerralla pois pyörimästä. En koskaan ostaisi uutta, tämäkin muistaakseni joko kirpparilta tai sitten kylkiäisenä saatu.


Aqualan L on perustylsää perusvoidetta apteekista. Tyttärelleni lähinnä käytin saunanjälkeiseen talvirasvaukseen, itsekin reissuilla ihan kätevä, kun tällä voi korvata monta eri tuotetta pyllypesusta aina hiustenhoitoaineeseen, meikinpoistajaan ja vaikka mihin. Hieman lähmäinen ohuudestaan huolimatta, minkä vuoksi en osta uudelleen ainakaan isona tuubina, tämä oli 200 g.


Sain tilauksen kylkeen pyytäessäni Dermosilin montaa eri suihkugeeliä näytteen verran. Niitä kokeilen nyt aamun kainalopyykillä, josko löytäisin uusia suosikkeja, kun nyt saan nauttia Premium-jäsenyydestä ainakin ensi joulukuuhun asti ja saan valita bonustuotteita koko heidän valikoimastaan. Siinäpä motivaatiota alkaa työpaikan tilaustentekijäksi, äkkiä tulee 1000 € ostot vuoteen, jolloin saa Premium-jäsenyyden voimaan.

Classic Suihkugeeli oli hieman metallisen tuoksuinen, vähän kirpeäkin. Ei oikein minkään oikean kukan tai hedelmän tuoksuinen. Outo ja teollinen. Harmi, etten tuoksusta tykkää, laatu oli pesevä ja paksun riittoisa. Hyvin lähti edellispäiväiset antiperspirantitkin kainalosta verrattuna käsisaippuoihin, joita yleensä käyttelen aamulla.

Miehille suunnattu Sport & Sauna Suihkugeeli oli laadultaan myös paksu ja hyvä, tuoksu pehmeällä tavalla miehinen, ei selkeästi sporttinen tai mausteinen vaan mukavasti siltä väliltä. En toki tilaisi itselleni tätäkään :)

Meikkikalmoja


Meikkijemmapostauksien innoittamana joitain on jo saatu loppumaan tai muuten poistumaan. Yllä kaksi hyvin palvellutta, mutta rehellisyyden nimissä jo aikaa sitten tiensä päähän tullutta meikkivälinettä. Sekä ylä- että alapuolelta irrotettavilla kuorilla peitetty meikkiteroitin on todennäköisesti Duroyn tai Dermosilin, siinä oli myös hyvä kynämassan kaivelutikku mukana, mutta kansi oli ärsyttävästi haljennut ja liukui pois aina kesken käytön jo vuosia. Nyt kun tilasin vihdoin sille seuraajan ja löysin samalla jemmoista 2 muutakin teroitinta, vasta uskalsin heittää. Jatkossa en kyllä tämmöisiä rupea noin kauaa säälimään.

Haminan Mini-Manista 90-luvun puolella 15 markalla ostetut Amy-merkkiset ripsentaivuttimet tuntuivat ikuisuuden toimivan ihan maagisen hyvin. Parin viime vuoden aikana epäilen näiden kuitenkin aiheuttaneen ripsieni leikkautumisen lyhyeksi n. 0,5 cm matkalta toisen silmäni sisänurkasta (vaikken koskaan taivuta ripsarin levityksen jälkeen) ja koko kapistus on muutenkin alkanut lonksua löysänä sivusuunnassa. Mitäpä näitäkään säästämään nostalgian vuoksi, varsinkin kun nyt Dermosililta uudet tilattuani huomasin niiden tekevän aivan eri luokan upeaa jälkeä, joten nämä Amyt olivat hiipuneet jo varmaan niin kauan aikaa, että olin sokeutunut sille pikku hiljaa huonontuvalle tulokselle ja syyttänyt vain huonoja mascaroita. Aika aikaa kutakin.


Tässä pari vähintäänkin yhtä ilahduttavaa vapautumista vanhasta. Lumenen puoli vuosikymmentä käytössä ollut arkisen helppo persikkapinkki Touch of Radiance Poskipuna sävyssä 2 Heleys oli kiva. Sen avulla opin aikanaan käyttämään ylipäätään poskipunaa ja siihen totutteluun vähäpigmenttinen, neutraali mattahalpis oli hyvä. Valitsin tämän Kicksissä ihan myyjän kanssa. Nyttemmin haluan näyttävämpää jälkeä ja onneksi Sensain Shirosakura taitaa edelleen sopia minulle hyvin, nimittäin sen jemmapostauksessa esiintyneen Yvesin tintin antama väri on vielä tätä Lumeneakin vaisumpi.

ACO Face plus Soft bronze face creamia luulin pitkään itseruskettavaksi ja välttelin, mutta tämähän olikin itse asiassa kypsän ihon sävyttävä päivävoide. Toimi sävynä The Body Shopin vaalennustippojen kanssa, mutta peittokyky tietty oli aika vähäinen. Yllättävän hyvä kesto siistissä sisätyössä, Sensain irtopuuterilla kiinnitettynä. En ostaisi itse, tämän 20 ml kokeilukoon jämän sain siskoltani.


Jemmojen läpikäynnin yhteydessä havaitsin parin kynän lähes kivettyneen. Käsiswatchailukin oli aika voimallista touhua, joten kokeilin silmiin, eikä näistä oikein väriä saanut irti, vaikka aikanaan muistelen näiden olleen hyvin kosteita ja pehmeän suttaaviakin, kun liiankin helposti antoivat väriä. Heippa siis Yves Rocherin Kohl Duo Kaki tropical/Camel ja Incandescent kohl duo Vert intense/ Or.

Päädyin heittämään tuoksun ja koostumuksen normaaliudesta huolimatta myös melkoisesti pullistuneen Gosh Velvet touch lip primerin. En tarvinnut sitä oikeastaan ja haalin sen monta vuotta sitten poistokorista, jonne se oli päätynyt ties kuinka pitkän hyllyssäolon jälkeen... Tätähän levitettiin vielä applikaattoripäällä, joten olen vain lisännyt tänne pöpöjä.

Kropan ääreishoitoa


Nyt muistaessani: tervetuloa uusille lukijoille ja kiitos vanhoille jälleen kärsivällisyydestä! :) Empties- postauksiin eli tyhjäksi käytettyjen tuotteiden arvioimiseen keskittyvässä blogissani on aina enemmän ja vähemmän aktiivisia kausia, mutta kiva huomata, että jorinani joitakin ainakin kiinnostavat. Ideoitakin saa heittää, mutta mitään meikkikuvia tai kynsitaidetta en varmaan koskaan innostu tekemään, nämä hoitotuotehommat on enemmän sitä mun omaa juttuani.

Tyhjien korini on jälleen ylensyönyt kuten kunnon joululomalaisen kuuluukin, joten katsellaas taas roskapostausta. Jaan tän kopallisen itse asiassa muutamaan eri postaukseen, niin muhkeat saldot tuli muutamassa viikossa taas kerrytettyä... Tällä kertaa haluan ensin hehkuttaa käsi-, jalka- ja hiustuotteita, joiden piiristä katosi aikasen monta ikuisuuksia pyörinyttä purnukkaa.


Tämä Dermosil Tar Spa Tervakylpysuola oli joulupakkauksesta vuodelta 2011, joten EHKÄ oli jo aikakin päästä siitä eroon. Tuoksu oli alun perinkin ikävän savuinen ja vanhetessaan laimeni laastarimaiseksi. Onneksi mieheni kinuaa jalkakylpyjä ja raspauksia aika usein, niin sain hänelle käytettyä, kun ei mitään kukkais- ja hedelmätuoksuja halua. Perushyvää, isokiteistä suolaa, joka liukeni hyvin.


Iroha Nature Repair & Nourishing Intensive treatment foot socksit eivät olleet ihan nimensä veroiset jalkanaamiot. Muovisten sukkien kuitukankaiseen sisäkerrokseen imeytetty persikkainen seerumi tuoksui kyllä herkullisen aidolta, mutta ei kosteuttanut kuivia jalkoja reilun vartin vaikutusaikanaan juurikaan ureasta huolimatta. Sisälsi INCI:n alkupuolella silikonia ja alkoholia. 4,95 € kertakäyttötuotteesta on niin kallis, että näillä tuloksilla ei tule uusia kauppoja enää.


Idea-Rapsakka-merkin Täyttä elämää-yrttijalkakylpy sisälsi sellofaanipussillisen merisuolaa ja kuivattuja yrttejä. Tätä asiakkaalta krhm... 4,5 vuotta sitten... saatua lahjaa hillosin lähinnä vaikealta kuulostavan käyttötavan vuoksi. Pussin sisältö pantiin ensin vatiin, kiehuvaa vettä litra niskaan, 20 min haudutus ja vasta sitten veden lantraus jaloille sopivaan lämpöön ja vielä reilun vartin kylpy päälle. Ei se nyt lopulta niin vaikeaa ollut, jännä tuoksu ei häirinnyt vaikka yhdessä erikoisen kuuloisia vadelmaa, minttua, humalaa ja ruusua sisälsikin. Hauskaa oli myös huljutella varpaiden välissä turvonneita, pehmeitä yrtinlehtiä!

Nämä on niin selkeästi lahjatavaraa, että tuskinpa itselleni ostaisin lisää, mutta mieltäni lämmitti, että eräs asiakkaani on aikanaan halunnut muistaa minua. Yleensä kun olen ihmiselämän ikävämmissä kohdissa heidän mukanaan työni puolesta, niin tämmöiset satunnaiset muistamiset ja arvostaminen tuntuu erityisen kivoilta.


Haa, olisikohan jo viimeinen Palmolive ever? No ei vaineskaan, tämä Mulberry Indulgent handwash oli itse asiassa heidän parhaitaan. Kuivattava koostumus toki tässäkin lirugeelissä, mutta viininpunainen väri ja sateenraikas tuoksu oikein hyviä.


Nyt sitten toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja laitoin vessaankin palasaippuatelineen löydettyäni vihdoin imukuppikiinnitteisen mallin, jossa on ritilän allakin vielä pohjaosa. Meillä kun on vatkauskulhon kokoinen allas, niin tämä teline on ihan vaan seinällä ja valuttaisi muuten lattialle. Flow Kosmetiikan pala on jo kerännyt sekin hieman ikää, eikä tuoksu kuin pelkälle tervalle, mutta tykkään siitä kyllä. Märällä kädellä lipaiseminen riittää peruspesuun jo hyvin, saippua leviää erittäin liukkaasti ja hyvin käsiin. Inhoan sellaisia halpasaippuoita, jotka pitää poimia käteen ja kaksin käsin jyystää ainetta irti, eikä tämä ole ollenkaan sellaista.


Myös tässä Dermosilin luonnonöljy- ja -vahapohjaisessa Laventelisalvassa oli päiväys mennyt 2014 ja tuoksu laimentunut, mutta tykkäsin silti siitä edelleen paljon. Kosteutti kuivia käsiä yöllä ihanasti ja kyntenikin kasvoivat normaalia paremmin repeilemättä tämän 30 ml purkin käytön aikana. Harmi, kun on poistunut, mutta Jr.-sarjassa sekä nyt uudessa kuvastossa taas Classic-sarjassa on hieman vastaavat tilalle. Jr. itse asiassa suoraan pohjautuukin tähän, sitä on mulla jo jemmassa ja tän hunajaisen uutuudenkin hommaan ihan satavarmasti mahdollisimman pian. Tällä hetkellä käytössä yökäsivoiteena samantyyppinen Lushin Ultrabalm, tykkään siitäkin!


Vanhin, pitkään ainoakin kynsilakkani The Body Shopin varmaan yli 10 vuotta sitten hommattu Nail Colour sävyssä 12 Sparkling plum oli ihan kiva, mutta viime vuosina ei enää ollenkaan sävymakuuni. Lämpimään kultaan vivahtava punertava shimmerivioletti oli lähinnä varpaankynsisävynä, mutta nyt oli onneksi kuivahtanut niin, ettei tinnerielvytyskään enää pelastanut sitä ja saan sen nyt lähes tyhjänä heittää. Käsissä käytän enää harvoin lakkaa ja silloinkin pirteän kirkkaita tai sitten ihan huomaamattomia sävyjä, en enää tykkää tästä tunkkaisesta tummasta lakkatyylistä, jota ennen ihannoin.


Randomisti tähän loppuun myös tyttäreni omenantuoksuinen Natusan Kids Balsam spray Shrek Forever after-elokuvan versiona. (Joka kumminkin on vuodelta 2010...) Tokmannin euronkorista ehkä n. 2012 ostettu. Nyt on sitten korkattu Natusanin Minions-vastaava, molemmat selvittää erittäin hyvin tukan, voin suositella lapsille ja lapsenmielisille, jotka ei meinaa malttaa suihkussa käytellä normaaleja hoitoaineita.

Hiustuotteita



Tämä postaus oli tehty tunnisteita vaille valmiiksi jo helmikuussa, mutta jostain syystä jäänyt luonnoksiin lojumaan. Postataanpa siis nyt sentään saman vuoden puolella...

Goldwellin Style Sign Hot Form 3 Heat styling lotion oli Livboxista tullut 30 ml minipullo kampausnestettä. Käytin tätä aina föönaillessani hiuksia saunailloissa jne. Lopputulos oli ihan ilmava, tuuhea ja hieman karheanpaksu. Tykkäsin ihan, mutta ei nyt mitenkään houkuttele ostamaan. Pullon kyllä sosialisoin ja laitan siihen jotain vastaavaa jemmapullosta. Pitovoimakkuus oli siis 3/5, mutten osaa sanoa pitikö lupauksensa, kun en kihartanut kertaakaan tämän avulla. Tuoksu liimamainen, tekohedelmäiseen vivahtava, aika voimakas.

Dermosilin Sensitive Shampoo oli tekstin mukaan kosteuttava, mutta käytössä kyllä niin geneerinen kuin olla osaa. Ei kerta kaikkiaan herättänyt mitään tuntemuksia, paitsi pesi tietty hyvin. Dermosil Hiuskiinne Structure & Volume Superstrong on hyvää, kuivan hienojakoista luottokamaa. (Ei kuitenkaan ihan niin kuivaa kuin Elnett.) Kivan pieni 50 ml pullo, mutta toki tyhjeneekin sitten melko heti. Hajustamaton, mutta käytettäessä tuntuu mieto Pommacin tuoksu.

YR Tradition de Hammam Moroccan clay mask for face and hair olisi voinut tulla ilman tuota "and hair"-merkintää. Tämä oli kuorintarakeita sisältävä vaaleanruskea savinaamio. Ei oikein onnistunut hiuspuuterin jäljiltä muutenkin linnunpesämäiseen hiusjuureen tämän levitys oikein.... Siis edes pesun jälkeen, jolloin tätä kuuluukin käyttää. Kesti onneksi vain ehkä 3 käyttökertaa. Ensin tuoksui sille tämän linjan paremmalle tuoksulle (ei appelsiininkukkavedelle), mutta sittemmin pitkän hilloamisen jälkeen vain viljamaiselle kuorinnalle. (Itse asiassa ihan samalle, kuin YR:n 90-luvun valko-turkoosi-tuubinen kasvipohjainen kuorinta-aine!)

Wellan Wellaflex Hairspraytä olen käyttänyt ennenkin. Kiva, kuivahko tuote, pitoa 3/4, tuoksu hyvä mieto peruskampaamohajuste. 75 ml pullo on ihan hyvä saunakassiin, mutta ihan loppuillan menokäsilaukkuun otettavaksi aika maksimikokoinen.

Kaikki meikkini: huulimeikit


Tähän postaukseen liittyy huomattavasti vähemmän angstia, kuin kasvomeikkeihin :) Jemmatut 5 tuotetta mahtuvat nimittäin tähän samaan postaukseen enemmän tai vähemmän jo käytössä olevien tuotteiden kanssa.

Ylimpänä esillä ihan jokapäiväiset. LivBoxista vuonna nakki tullut Clarins Instant Light Natural Lip Perfector sävyssä 01 on ihan mukavaa peruskiiltoa, joka ei ole liian tahmeaa. Mukavan toffeinen makukin on plussaa ja samettisella tuubin suuhun kiinnitetyllä applikaattoripäällä saa siistin tuloksen aikaan ilman peiliä.

Cliniquen sävyllisen huulirasvan eli Chubby Stickin sävyssä 05 Chunky Cherry ostin ihan normihinnalla kosmetologiltani mukaan häämeikkini yhteydessä (ööö...niin siis joo tota päivälleen 2 v. sitten...). Clinique luokittelee sävyn pinkkien perheeseen, mutta minulla tämä näyttää ihan puhtaalta punaiselta. Tätä laitan aamulla kotona peilin edessä, mutta töissä sitten lisäilen ilman peiliä operoidessa kiireessä tuota Yvesin sävyllistä mansikkahuulirasvaa.

Se ei ole lähellekään niin pigmenttinen kuin Cliniquen versio (joka sekin luokitellaan sheer-koostumukselliseksi), mutta olenpahan edes osan aamupäivää punatuilla huulilla, freesinä. Noita Yvesejä mulla on vielä kirsikkakin, mutta taidan heivata sen kun sävy ei oikein pue minua ja kotonakin haluan kuitenkin kulkea viehättävän tai edes normaalin näköisenä :D.


Nuo taas on avattuja, joskin vähäisellä käytöllä vielä olleita. YR:n hieman lämmin ruskea Sexy Pulp-kiilto sävyssä 05 Caramel tuli jälleen kerran tilaajalahjana ja sen nähdessäni oli tympääntyminen taas totaalinen. Onneksi kuitenkin korkkasin sen ja kokeilin sitä, sillä sehän näyttikin yllättävän hyvältä! Kuultaa läpi tehden hyvän my lips but better-ilmeen. Käytän tätä halutessani näyttää edes hieman huolitellummalta, mutta Cliniquen ja mansikkarasvan loputtua tästä voisi tulla jopa arkikiiltoni.

Estée Lauderin Pure Color Shimmer Gloss sävyssä 20 Impulsive coral tuli jonkin mascara- tai voidepakkauksen kylkiäispussissa. Tuote levittyy minimaalisella applikaattorillaan hyvin eikä ole ihan tahmaisimmasta päästä, mutta peruskiiltomainen kuitenkin ja tehokkaasti tartuttaa kaikki irtohiukset ulkona itseensä. Sävy on lähinnä hyvä keskivoimakas peruspinkki, mutta ne shimmerit taittaa oranssiin sävynimen mukaisesti. Pitäisi eksperimentoida vaikka jonkun noista mun vähän oudoista malvoista/nudeista ja pinkeistäkin päälle, taittaisiko sitä sopivaksi arkisävyksi.

Niin ikään Estéen mattahuulipuna Pure Color Sheer Matte Lipstick sävyssä 04 Demure on ihan ok laatua, mutta jotenkin pinkin käyttöön pitäisi löytää sointuvat muut meikkivärit ensin. Tämä on varsinkin nyt hiustenvärin pehmennyttyä mustasta maantiehen himppasen liiankin kylmä ehkä sinisenhohtoineen. Pitää eksperimentoida eri poskipunieni ja noiden lämpimien kiiltojen kanssa enemmänkin, kunhan nuo helpot arkisävyt loppuu.

Dermosilin väritön huultenrajauskynä on lähinnä noita erinäisen värisiä nudeja ja pinkkejä huulipunia varten, joten niiden ollessa vielä pitkälti jäähyllä tämäkin on. Olen kokeillut kuitenkin, levittyy hyvin, ei jää näkymään ja auttaa kyllä silti huulipunaa levittymään vain sallitulle alueelle. Tällä hetkellä myynnissä oleva versio on valkoisemman näköinen massaltaan eikä siinä tule sutia toisessa päässä.


Näitä käytän yleensä ulos tai juhliin mennessäni. (Mulla on niin kaavamainen juhlalookkirutiini: sama puku [oli hääpukunakin silloin kaksi vuotta sitten], sama ainoa osaamani helppo ja näyttävä kampaus, sama meikki, isot korvikset ja joko korkkarit tai saappaat kelistä riippuen, kelinmukainen pitkä takki, sama huivi, samat nahkahanskat... No hiuskoriste ja mätsäävä pikkulaukku mulla on sentään kahdessa värivariaatiossa! :D)

Tässä siis Goshin huulipunanpohjustaja, jonka tehosta en kyllä ole kovin vakuuttunut. (Edit. Heivasinkin sen jo, näkyy seuraavien roskapostausten yhteydessä.) Alesta ostin ja tuskinpa seuraajaa tälle hankin. Harvalla merkillä edes on, juhlimiseni harvenevat vuosi vuodelta ja kun sitten lähden, niin viitsin kyllä huolehtia huulipunan lisäilystä illan mittaan.

Sen levittämisen jälkeen rajaan huulet, tällä kertaa avattuna Dermosil Lip pencil sävyssä Red. Tämä ei nimestään huolimatta ole puhdas punainen vaan taittaa lämpimään tiileen ja hiukan jopa viiniin eikä niinollen ole ihan paras mätsi tuolle punalleni, mutta menee kun levittää vähän rajan sisäpuolellekin punan alle tuota kynää niin ei tule ihan ysärin rajat ja kiilto-efektiä :D. Kuvan puna on muuten aivan ihana kylmähkö muttei liian sininen puhdas punainen Clarinsin Joli Rouge 704 Cupid red, lopetettu sävy :(

Levitän huulipunan nykyään aina suoraan puikosta, useimmat huulipunasiveltimet kun on korkillisia ja tuppaa hapsottamaan ikävästi kun korkki ei kuitenkaan aina osu täydellisesti paikoilleen ja korkiton sotkisi joka paikan mukana kannellessa. Huulipunan kuluminen nopeasti suoraan puikosta sipaisten ei myöskään todellakaan haittaa epäsäännöllistä käyttäjää.


Nämä pitäisi saada ihan arkikäyttöön. Vasemmalla The Body Shopin Colour Crush sävyssä 13 (ostin vuosi-pari sitten, nyttemmin sävyt numeroidaan kolminumeroisesti, joten en tiedä onko tämä ihan sama enää markkinoilla). Valikoin tämän ihan myyjän kanssa ja tykkään kyllä, miksi lie jäänyt vielä jemmaan. Kuvan malvaisuus on harhaa, kyllä tämä huulilla on ihan pesunkestävä neutraalin viileä vadelmapinkki. Hieman jähmeästi levittyvä, jopa raemainen, halvahko koostumus, joka huulilla kyllä sulaa sitten kivemmaksi.

Kaksi seuraavaa on Dermosilin punia, vasemmalla Raspberry ja oikealla Nude. Raspberry on lähinnä lämmin persikkapinkki, Nude malvainen oranssi. Kumpikin ihme kyllä sävyltään menisi varsinkin jonkin kiillon kera varmaan, mutta näissä tökkii lähinnä halpa, heikko levittyvyys kuiville huulille ja peittokyvyn ohuus. Ovat muistaakseni kylkiäisinä tai joltakin kanssatilaajalta saatuja, ei itse ostamiani.

Yves Rocherin Sheer Botanical Lipstick sävyssä 42 Rose Vif on hyvin sinertävä pinkki, ei ihan noin ärtsy kuin puikon ulkonäkö vaan on tosiaan aika sheer. Myöskin kuivaan huuleen hiukan töhkäinen levittyvyys, mutta ei niin huono kuin Dermoissa. Nämä kaikki puikot siis odottaa arkikäyttöön soveltamisen ja mätsäämisen opettelua.


Tässä sitten varsinaiset huulijemmani eli tuotteet, joita olen kyllä kokeillut monestikin mutta ovat syrjässä odottamassa vastaavien loppumista. Kaksi puhdasta punaista huulipunaa, Estéen pakkauskylkiäinen mini-Pure Color Envy Lipstick sävyssä 340 Envious ja Yves Rocherin niinikään kylkiäisenä saatu Grand Rouge sävyssä 31 Rouge Vif. Molemmat hyvin puhtaita, eivät yhtä sinertäviä kuin Clarins, ehkä Yves aavistuksen lämpimämpi näistä kahdesta.

Aivan ihania, pitäisi vaan uskaltaa enemmän pitää red lippiä vaikka ihan töissäkin. Puhun työssäni paljon ihmisten kanssa, joiden sanojen ymmärryskyky on tavanomaista heikompi ja muutenkin usein heille vaikeista ja epämieluisista asioista ja muutamat alani kouluttajat ovat ihan oikeasti kehottaneetkin käyttämään näkyvää huulipunaa puhuttujen sanojen huomaamisen ja ymmärtämisen ja kontaktin ylläpitämisen ja siihen motivoimisen helpottamiseksi (!).

Huultenrajauksia on varastossa kaksi puhdasta punaista ja yksi väritön. Yvesin automaattikynistä kirkkaanpunainen on  sävyssä 31 Rouge, lilahylsyinen on väritön 01 Incolore. Joe Blascon tavallinen teroitettava kynä on sävyä Fire, melko puhdas mutta näistä kahdesta lämpimämpi punainen.

Nyt vain kulutusvaihde silmään, nämä saisi äkkiä pois, jos ottaisi asiakseen! Toivotaan, etteivät ehdi muuttua kynttilänhajuisiksi ihan vielä...