sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Varastotilanne: dödöt ja suihkugeelit


Dödöjä on oikeastaan hämäävänkin paljon kuvassa. Kolme neljästä tuotteesta on nimittäin minulle aivan turhia ja niitä on siksi hidas ja tuskallinen kuluttaa pois. Saatankin antaa ne pois, nyt kun kuva havahdutti minut todellisuuteen. En ole enää käyttänyt kuin tuota Lushin palashampoorasiaan tekemääni soodadödöä. Yvesin alumiinittoman roll-onin ja Tigerista ja Dermosililta hommatut antiperspiranttipyyhkeet voisin antaa pois. Lähipiiristä löytyisi ottajat varmasti.

Teen dödöä milloin mihinkin purkkiin reseptillä 1 osa ruokasoodaa, 1 osa perunajauhoa ja 1 osa kookosöljyä + 2-4 tippaa eteeristä öljyä. Kannattaa sekoittaa ensin kuivat aineet yhdessä kulhossa, lisätä öljyt sinne ja siirtää vasta tämä valmis tavara säilytysrasiaan. Pysyy siistimpänä ja tuotteen saa ronskimmin miksattua tasaiseksi. Tämä on pitänyt hienhajun hyvin koko päivän, työt ja työmatkapyöräilyt mukaanlukien.  Joillakin sooda kai ärsyttää ihoa, minulla ei ainakaan toistaiseksi. Tästä näkee, ettei pitäisi shoppailla vääristä syistä: roll-onit ostin saadakseni YR-tilauksen postikuluttomana ja dödöpyyhkeet varmuuden vuoksi siltä varalta, että työmatkapyöräily aiheuttaisi freesauksen tarvetta. Nykyään koetan lykätä ostopäätöstä siihen, että olen todella kokeillut aikomaani tilannetta ja todennut, että tarvitsen tuotteen. Ennen ostelin varastoon ja tavan vuoksi, vaikkei ollut edes varmaa, tuleeko todellinen tarve tuotteelle koskaan. Myös säännöllisesti ilmestyvät kuvastot oli ennen mulle semmoinen kompastuskivi, jolloin ostelin helposti liikaa, nyt maltan niissäkin odottaa, että tulee kimppatilaajia tai niin suuri määrä todella tarvitsemiani tuotteita, että postikulut tulee täyteen. Vege- ja ekologisuusinnostuksen myötä myös sekä kosmetiikkaa että vaikkapa ruokaa, siivousaineita ja vitamiineja myyvät monialaiset verkkokaupat ovat helpottaneet tätä harvempien järkiostosten tekoa.



Tässä surkean sumuisessa (en jatkossa kuvaa tuolla tiskipöydällä enää) kuvassa on tän hetkiset nestemäiset suihkutuotteeni. Vasemmalla olevan Yves Rocher ruusu-argansuihkuöljyn tilasin omasta alkuperäisestä halustani, La Nature tuli hommattua lahjakortilla ja YR Come une evidence-hajuveden suihkari tuli yllätysjahjana tilauksen päälle. Näitä en jatkossa aio enää pitää kuin ehkä yhden kerrallaan olemassa. Aion käyttää pääsääntöisesti palasaippuaa ja pidättää mahdollisuuden pitää lisänä yhtä nestemäistä. Mutta siinä nestemäisessä on sitten oltava jotain ylellistä, kosteuttavaa, tuoksuvaa tms. ekstraa, millä se paikkansa ansaitsee. Tai oltava lahja. Mitään markettirexonaa en rupea muovipulloissa enää hankkimaan.


Varastotilanne: palasaippuat


Aion siirtyä palamuotoisiin tuotteisiin niin pitkälti, kuin mahdollista. Minua ei mahdollinen kosketuksessa lisivä bakteerikanta pelota. Sitä paitsi nyt näitä enemmän käyttäneenä voin todeta, että laiska ja kiireinen pystyy ottamaan näistä kaikkein helpoiten käyttäessä. Ei pakkauksen aukomista ja sulkemista. Ja tottakai muovin ja veden kuskaaminen eessuntaas vähenee. Vielä hetken käytössä olevaa käsityöläistervapalaa en tähän ruvennut kuvaamaan, mutta tehdääs katsaus näihin vuosien varrella kertyneisiin jemmoihin.

Vaalealla alusella oleva SpaVivent Dudu-Osun mustasaippua on tällä hetkellä aamukäytössä kasvoille ja kainaloille. Se pesee natisevaksi, muttei ainakaan vielä kosteilla syyskeleillä ole kuivattanut. Tuoksu on aika vahva, muistuttaa rautakauppaa, kumisaappaita tai autonrengasliikettä. Ei siis mikään hajustettu tai edes kovin saippuamainen. Ihan kelpo tuote, omani ostin Ecokoti-pop upista Varkaudesta kesällä.

Rento-narusaippuat on tulleet joskus joululahjaksi. Nämä on ihan perinteisiä kasvipohjaisia saippuoita. Vihreä on eukalyptus ja ruskea tietenkin terva. Nämä päätin kuvan oton jälkeen siirtää keittiön käsisaippuoiksi eli en laske niitä omaksi kosmetiikakseni enää.

Katri Helena-linjan (tirsk ja silmien pyöräytys) sinivalkoinen saippua on niin ikään Rento-merkkinen ja saunalahjassa saatu. Se on voimakkaan havuinen ja yrttinen, otin sen nyt SebaMedin tilalle ihan suihkusaippuaksi.

Vasemmalla oleva punainen rasia sisältää Dermosilin joululinjan alesta ostetun Luna-palan, joka on ihan geneerinen mukava hajustettu perussaippua.

Pieni neliönmuotoinen pinkki pala on kosmetologiliikkeestä lahjakortin kuluttamiseksi valkattu La Nature rosmariini-minttusaippua. Se kyllä tuoksuu niiden sijaan sellaiselle Imperial Leather-henkiselle vanhalle kunnon palasaippualle.

And just to keep it real: tältähän tuo mustasaippua oikeesti yleensä näyttää!


Lisää loppuneita


Sain vuosia vanhan Dermosil Active-vartalosuihkeen vihdoin käytettyä pois. Olen säästänyt tätä vain selän rasvaukseen, koska ylettäminen oli helppoa ja ohut maitomainen voide ei sulanut, vaikka selkä olisi myöhemmin hionnut. Sitruksen valkoisen osan ja ehkä jopa mintun tyyppinen tuoksu ei ollut hyvä. 

En siis ostaisi tätä samaa, vaikka olisi mahdollista. En kyllä taida mitään toista suihkerasvaakaan ostaa enää tilalle. Tämä on mielestäni vähän sellainen keksimällä keksitty turhaketuotekategoria: suurimpaan osaan selkääkin rasvaa saa kyllä yleensä itse laitettua ja toisaalta jos rasvan pitää olla tosi ohutta, niin tarvitseeko silloin rasvaa ollenkaan? 

Myöskään SebaMed  Olive face &  body wash ei mene jatkoon. Mukavan raikas tuoksu oli aavistuksen miehekäs ja yllättäen en oikein ylipäätään enää halua kasvotuotteiden tuoksuvan. Käytin siis loppuun pelkkänä suihkugeelinä, enkä kyllä jäänyt kaipaamaan. Nääh, palasaippua on näppärämpi.

Miten te olette ratkaisseet selänrasvauskuvion? Onko kokemuksia ekologisista ratkaisuista ilman erillistä suihkerasvaa? (Siis muitakin, kuin pyytää asuinkumppania rasvaamaan :D)


lauantai 26. lokakuuta 2019

Loppuneita hiustenpesuaineita




Sain kampaamokäynnillä ottaa nämä Four Reasonsin Ecocert-tuotenäytteet. Toimivat ihan mukavasti ja riittivät long bob-tukkaani kolmeen pesuun. En nyt tiedä kosteuttavuudesta, mutta ainakaan ei ollut ihan natisevaksi pesevä shampoo. Hoitoaine oli vähän turhan kevyt.

Kirkas helposti hajoava geelishampoo oli ihan viherkasvimaisen raikas, kellertävä hoitoaine vähän paksumpi , eikä niin kovin hyvän tuoksuinen, enemmänkin vähän yrttinen. En minä näiden vuoksi luopuisi palatuotteiden käytöstä.




Tätä Liberon vauvashampoota en toki käyttänyt itse, eikä edes perheemme pienin. 10-vuotiaamme käytti tämän karheaan tukkaansa ja toimi siinä hyvin. Kirjoitan tästä, koska se yllätti minut täysin: se ei ollutkaan öljyinen hajustamaton tuote, vaan raikas päärynäkarkkinen pesevä shampoo, jonka jälkeen ei kuitenkaan oikeastikaan tarvinnut lisätä hoitoainesuihketta. Voisin vaikka matkalla käyttää itsekin.

perjantai 18. lokakuuta 2019

Tyttö on tullut kotiin


Tässä on eilen kirpparilta ostamani uusi kampauspöytäni. (Tai siis kaksi muutakin perheenjäsentä on jo ilmoittanut tämän olevan heidän. Huoh. Äideillä ei kyllä ole tippaakaan yksityisyyttä.) Olen ihan kuolaavana ja hykertelevänä hulluna tähän! Vihdoinkin mulla on jokin oma soppi kodissamme ja vielä paraatipaikalla eteisessä aamuja ajatellen. Hiukset tuli föönattua vaivattomasti, äärellä oli hyvä levitellä vartalovoiteet illalla ja kuvasta pois jääneellä jakkaralla istuskellen hoitaa naamaa.Tämä kosmetiikka-headquarters on henkäys raitista ilmaa kaikkien pursuavien komerojemmojen jälkeen. Kuvassa on nimittäin varmaan 85 % kaikesta omistamastani tuotemäärästä. Pöytälevyn alla on matala leveä vetolaatikko, jossa on meikkejä, hiuspinnejä ym. pientä ja vessassa, suihkussa ja laukussa jne. on muutamia käyttötuotteita. Tämä on kokeilupostaus, josko kuvien julkaiseminen sujuu. Jos näin on, alanpa laatia seuraavaksi pientä sarjaa jemmoistani!

torstai 17. lokakuuta 2019

Paluu kosmekuopasta

Well, hello, pitkästä aikaa! Ihmettelen, mutta iloitsen, jos tätä joku lukee. Postasin nähtävästi viimeksi äitiyslomalla ennen toisen lapseni syntymää :D Nyt tyttö on 2,5 ja kosmetiikkainnostukseni on palannut rytinällä. Ennen tuota äitiyslomaa kärsin jo melko pahasta kosmeähkystä, eikä omat kokoelmat jaksaneet innostaa yhtään. Sitten olinkin yli 2 vuotta kotona ja säästäväisyys ajoi kitkuttelemaan varastoilla ostamatta käytännössä mitään.

Oli järkyttävää todeta, että tosiaan elelin VUOSIA niillä hamstraamillani varastoilla! Vaikka tuntui jo silloin, että varastoa oli vähemmän kuin aiemmin enkä enää ostellut, haalinut ja tilaillut entiseen malliin mielijohteiden mukaan. Ja vaikka annoin ja jouduin vanhenemisen vuoksi heittämäänkin näiden hoitovapaiden aikana pois runsaasti kosmetiikkaa.

Näiden 2017-19 vuosien aikana tulin miettineeksi paljon eettisiä asioita ja aloin syömään kasvispainotteisesti. Kosmetiikan suhteenkin olen paljon kokenut naiivien hömppähattarapilvien hälvenemistä ja mm. kotimaisuus, kemikaalikuorma, ekologisuus ja minimalistisuus kiinnostaa yhä enemmän. Kuitenkin olen päätynyt pitämään kosmeilun omana sallittuna paheenani, jonka suhteen punnitsen asioita häpeämättömän subjektiivisesti omasta esteettisestä, aisti-ilotteluun painottuvasta näkökulmastani. Tämä tulee edelleen olemaan hyvän mielen, heräteostosten, hömpän ja tuotekatsausten blogi, joskin varmaan myös kulutuskriittisyys ja maalaisjärki kuulunevat vähintään rivien välistä enenevässä määrin. Karsin jättämääni hiilijalanjälkeä mieluummin muiden elämäntapavalintojen avulla enemmän, mutta tän ainokaisen kroppani hoito on mulle se kynnyskysymys, jossa en halua askeesiin. Jollekin ehkä lihansyönti, arkiautoilu tai lentolomat, mutta mulle kosme.

Mitä minä nyt sitten meinaan? Opetella postaamaan tabletilla, myös kuvallisia julkaisuja. Sitten alkaa  postaamaan mieleen juolahtavia ostoksia, loppuneita, varastoja, kosmejärjestelyä, tuotteiden valintaa jne. jne. käsitteleviä kirjoituksia. Milloin sattuu huvittamaan. Eli olla jatkossakin aika rasittava ja itsekäs, mutta ehkä satunnaisesti myös kiinnostava ja jotakin antava blogi. Erona vanhaan tulee ainakin olemaan se, että nykyään mulla on verrattain vähän varastoja. Uusia tuotteita joutuu ostamaan ja pähkäilemään ihan oikeaan tarpeeseen tämän tästä, ja samalla ostohaluni ovat vaihtuneet impulsiivisesta vastahakoiseen,  varovaiseen vatulointiin. Enjoy!